Näillä sivuilla voit tutustua siihen maailmaan, jossa tällä hetkellä elän.  Vuoden 2021 alusta olen ollut oloneuvos, jonka tärkein tehtävä on ollut uunin lämmitys ja seuraavaan tenttiin valmistautuminen. Muutaman vuoden tauon jälkeen aloitin taas opiskeluni Itä-Suomen Yliopistossa, jossa olen opiskellut julkisoikeutta.

Näin sitä ollaan jo syksyssä ja politiikan kuuma kausi ennen joulua on käynnistynyt. Etusivuilla pyörii: sikarutto, ilmastonmuutos, Lähi-Itä, Ukrainan sota, tekoäly, valtionvelka, kuumuus, tulvat, maanjäristykset, epidemiat ja tietenkin ensi kevään eduskuntavaalit. Medialle kaikki tämä tietää seisovaa juhlapöytää, josta voi valita sitä mikä sattuu eniten miellyttämään.

Valtakunnan politiikan kuumat perunat ovat olleet viime päivinä valtion velka, sotemenot ja turvallisuus, ja sanoisin, että juuri tuossa samassa järjestyksessäkin. Oppositio on ottanut lyömäkirveekseen sen, että hallitus ei tee mitään ongelmien poistamiseksi. No, ilmeisesti oppositioasema antaa vapauden puhua muunnettua totuutta tai sitten oppositiolla on jäänyt korvat pesemättä, koska selvä puhe ei ole mennyt perille. Kaikki ymmärtävät, että hallitus ponnistelee melko ylivoimaisten ongelmien edessä ja koko ajan jarruna on rahan puute. Valtionvelka kasvaa, sotemenot kasvaa ja vieläpä siinä kiireessä pitäisi löytää varoja rajaturvallisuuden kasvattamiseen. Kaiken tämän keskellä joudutaan priorisoimaan menoja, mikä on hyvin epämiellyttävä tehtävä.

Olemme maana joutuneet puun ja kuoren väliin: puolustukseen pitää satsata, vaikka velanhoitoon menee miljardeja pelkkien korkojen maksuun. Lapsipuolen asemaan meinaa jäädä koko sotemaailma, jossa suurimmat kärsijät ovat vanhushoito ja päivittäinen terveyden hoito. STEA-rahoituksen jakaminen on noussut yhdeksi tosi kuumaksi perunaksi, sillä kaikki yhdistykset, jotka ovat joutuneet säästösuunnitelmien kohteeksi, ovat nousseet barrikadeille puolustamaan etujaan. Tarvetta avustusten tarkennuksiin on varmasti tarvetta, sillä jo nyt käydyn keskustelun aikana on tullut esiin monia kummallisia käytäntöjä. Monen yhdistyksen toiminnan tehokkuus on vaikeaa näyttää toteen ja onkin luultavaa, että itse toiminta on pelkästään ollut toiminnan itsensä ylläpitämiseen ja varsinainen auttaminen ja vaikuttavuus on jäänyt unholaan.

Kun seurataan maailmanmenoa täältä rauhallisesta Pohjolasta, voi vain olla kiitollinen siitä hyvinvoinnista ja rauhasta, jolla meitä on siunattu. Toivottavasti osaamme kansakuntana sitä arvostaa ja uskoa Luojan hyvyyteen tulevinakin päivinä. Sana lupaa, että Herra ei hylkää omiaan, joten ollaan Herran omia ja uskotaan siihen.

Runsasta siunausta ja terveyttä tuleviin päiviisi. Olkoon kodissasi rauha ja vauraus ikuisena vieraana.